7.12.16

Onko täällä kilttejä lapsia?

Joulu on ihana, taianomainen aika vuodesta. Tontut kurkkivat ja pitävät kirjaa lasten kiltteydestä. Joulupukin lelupajalla käy kuhina, ja postitoimistolla vastaanotetaan lasten lahjatoivekirjeitä. Sitten aattona kiltit lapset saavat paljon lahjoja, ja tuhmat risuja.

Ei. Minulla ei ole mitään sitä vastaan, että lapsille vähän satuillaan iloisen juhlapyhän nimissä. Sen sijaan minua riipii vuodesta toiseen se oletus, että kiltit lapset saavat paljon lahjoja, ja tuhmat vähän. Kun tässä maailmassa sillä lapsen lahjamäärällä on valitettavan vähän tekemistä kiltteyden kanssa. Lapsen olessa varakkaasta perheestä, on aivan sama onko sitä oikeastaan ollut hyvä kaveri, totteleva lapsi, käyttäytynyt kauniisti. Joululahjoja tulee silti, todennäköisesti ihan reilukin määrä. Sen sijaan vähävaraisessa perheessä jouluna kuusen alla on paketoituna välttämättömyyksiä, sukkia, saippuaa ja ehkä jopa yksi lelu. Kaikilla ei ole sitäkään. Siinä ei paljoa kiltteys auta.



Meillä ei omasta mielestäni puuttunut lapsuuden jouluista mitään. Kaikki olivat paikalla, kuusi koristeltiin yhdessä, puurossa oli manteli ja kinkkua riitti uuteen vuoteen asti. Lahjojakin oli, yleensä pyjama, suklaata, kirja, toivelelulahja ja pieniä paketteja, juurikin niitä sukkia ja "omia" saippuoita, tarpeellisia juttuja. Ikinä en jouluaattona joutunut ajattelemaan, että olisin jäänyt jostain paitsi. 

Joulun jälkeen sitten koulussa istuttiin piiriin ja juteltiin joululoman kuulumiset. Yleensä siis luokkakaverit kertoivat kilpaa lahjavuoristaan. Olin tullut kouluun onnesta soikeana, olihan minulla kotona se lahjoista paras, oma hamsteri. Silti siinä muiden listoja kuunnellessa tuli tunne, etten ehkä ollutkaan ollut tarpeeksi kiltti. Näin aikuisena mietin, että siinä piirissä istui niitäkin, jotka olivat vielä itseänikin hiljaisempia, joilta se jouluilo sammui silminnähden.



Oman lapsen kohdalla joutuu viimeistään miettimään omaa suhtautumistaan näihin satuihin. Kieltääkö lapselta joulun taika, paljastaa kaikki huijaukseksi? Kertoako tarina niin kuin se kaikille muillekin kerrotaan, koska niin on aina tehty, ja ihan hyviä meistäkin tuli?

Minä tein vuosia sitten Tirpan kanssa tässä asiassa kompromissin. Kerroin, että joulupukki tekee yhden toivelahjan jokaiselle maailman lapselle. Enempään ei pukilla riitä aika, sillä maailman lapsia on niin paljon. Muut lahjat tulevat sitten niiltä lapsen omilta aikuisilta, äidiltä, isiltä, mummeilta ja kummeilta. Lapseni saa uskoa joulupukkiin, fiilistellä tonttujen jälkiä ikkunan alla ja odottaa jännittyneenä jouluaattoa. Mutta voimme myös keskustella lahjojen ostamisesta, ja kiitokset kummien jne lahjoista menevät sinne minne kiitos kuuluu. Kiitollisuus onkin tärkeä asia, jota korostan aina lahjoista puhuttaessa. Miten onnellinen saa olla, että niitä lahjoja saa, miten paljon on Tirppaa ajateltu, kun niitä on valittu.

Itse jatkan perheemme perinnettä joululahjoista. Tirpan paketeissa on pyjama, joka on ihana vaihtaa päälle jouluiltana, kun on jo syöty, paketit avattu, ja sohvannurkka kutsuu. Omaa joulusuklaata, ihan vain itselle. Kirja tai elokuva joulupyhinä nautiskeltavaksi. Ja se tärkein toivelahjalelu, budjetin ja maalaisjärjen rajoissa.

Tänä vuonna tosin Tirppa on tosin sanonut moneen kertaan, ettei tarvitse yhtäkään lahjaa, jos saa viettää joulun etelässä rakkaiden ja ystävien luona. Itselläni on ihan sama olo, mutta lahjojen antaminen on silti niin ihanaa, että niitäkin kuusen alta löytyy.



Mitä teillä kerrotaan joulusta lapsille?


Ps. Saksassa asuessani hämmästelin lapsia, jotka ihan tosissaan kertoivat minulle, että Jeesuslapsi, Christkindl, tuo jouluna paketit. Ostoskeskuksessa oli jopa puhelin, jolla kristuslapselle sai soitella. Joulupukin oloinen hahmo, Heilige Nikolaus toi sitten mandariinin, pähkinöitä ja pikkulahjan kuudes joulukuuta. Salamatkustaja-blogissa taas on ihana postaus islantilaisista joulukuvioista. Eli ulkosuomalaisiakin näkökulmia olisi kiva kuulla!

11 kommenttia:

  1. Hyviä pointteja!
    Mä olen aina puhunut suoraan, että äiti ja muut rakkaat ostaa ne lahjat. Joulupukki on sitten vain semmoinen joulunhahmo. Itse en ole puhunut myöskään mitään siitä, että pitäisi olla kiltti, että saisi lahjoja. Kiltti pitää olla ihan eri syistä kuin lahjakasan takia. :)
    Itse ostan molemmille lapsille 1-2 lahjaa ja se on riittänyt aina hyvin. :) Kyllähän niitä tulee sitten muiltakin, mutta joka tapauksessa en halua opettaa lapsille, että joulu olisi lahjajuhla vaan aikaa perheen ja tärkeiden ihmisten kanssa. Ruokapuoli ehkä korostuu aina myös, koska itselle se tekee joulua aika paljon. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Miekin yritän opettaa lapselle mitä se kiltti konkreettisesti tarkoittaa, minkälaisia sanoja ja tekoja. Ja sen miksi toisille kannattaa olla kiltti. <3 Jotenkin siihen ei sovi se, että kiltteys palkitaan kerran vuodessa lahjakasalla.

      Poista
  2. Mä vihaan sydämeni kyllyydestä tuota tuhma/kiltti juttua. Joten meillä on kerrottu että joulupukki on satuhahmo. Toiset uskoo että se on olemassa, ja siihen saa uskoa jos haluaa.

    Lapsen kanssa yleensä tehdään lahjoja sukulaisille ja se tietää ettälahjoja annetaan rakkaille ja että ei ole kilttejä tai tuhmia lapsia

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mekin käydään yhdessä joululahjaostoksilla Tirpan kanssa, kun ostostellaan muun perheen lahjat. Tänä jouluna ehkä ylitettiin joku raja, kun kävimme yhdessä ostamassa kirjalahjan perheemme kirjahyllyyn. Mietin, että nyt meni pieleen, ja T totesi että paras lahja siitä tulee vasta sitten kun se luetaan yhdessä. <3

      Poista
  3. Mä kiinnitin huomioni vaan Tirpan joulunviettotoiveeseen. Toinen on ymmärtänyt joulun olennaisimpia asioita, läheiset. Ihana <3

    VastaaPoista
  4. Meidän tenava on vielä mahassa, mutta omakohtaisten kokemusten perusteella voisin väittää ettei tule ipana kylpemään lahjavyöryissä. Meidän kotona joulu on aina ollut ns. "pakollinen pyhä", vähän parempaa ruokaa, mutta siinäpä se aikalailla onkin. Miehen perheessä lahjominen on kuitattu kylmällä käteisellä ja toteamuksella osta mitä tarviit. Kuulostaa aika ankealta kun vertaa joidenkin joulunviettoon :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. ÄÄÄ! Miulle joulu on vuoden isoin ja tärkein pyhä. Voisin luopua kaikista muista, jos jouluna saisi runebergin torttuja. ;)

      Oman lapsen myötä jouluun tulee ihan eri fiilis, näetpä vielä.

      Poista
  5. Camilla, veit sanat suustani :oD

    VastaaPoista
  6. Lapsena kuuluin varmaan niihin, jotka saivat paljon lahjoja. En tunnista olleeni mikään kehuskelijatyyppi. Huomasin perheeni hyväosaisuuden vasta seurustelusuhteiden myötä, kun poikaystävä puki sanoiksi perheidemme välillä tekemänsä joululahjavertailun.

    En siis koskaan muista kaivanneeni enemmän tai parempia lahjoja. Sen sijaan nuorena kaipasin jouluun enemmän sisältöä. Olin pienestä asti uskonut Jumalaan ja rippikoulun jälkeen olisin halunnut juhlia joulua oikeasti Jeesuksen syntymäjuhlana. Pelkkä tunnelman ja perinteiden varjeleminen ei minulle riittänyt, varsinkaan, kun koin sukulaisten läsnäolosta huolimatta olevani aika yksin: nuoremmat sisarukseni viihtyivät samanikäisten serkkujensa kanssa ja aikuiset omassa porukassaan. Minä koin olevani nuori, joka ei enää lasten lailla kelvannut aikuisten joulumielen synnyttäjäksi. Omaa roolia joulunvietossa oli vaikea löytää.

    Edelleen joulun tulo hieman ahdistaa. Koen isovanhempien luona vierailemisen raskaana. Oman perheen joulua sen sijaan on mukava rakentaa. En halua lapsillemme paljon lahjoja, sillä minusta on ihanaa, kun koti on siisti ja helppo pitää järjestyksessä. (omassa lapsuudenhuoneessani lattiaa tuskin näkyi).

    Ja se joulun hengellinen sisältö! Sen saan nyt vihdoin nostaa kotimme joulun tärkeimmäksi asiaksi. Joulupukkia ei lapsille ole koskaan esitelty tosijuttuna, vaan jännittävänä leikkinä, jossa joku aikuinen esittää pukkia. Viime jouluna meillä kävi joulupukki ja se oli aivan mahtavaa! En edes itse tiennyt pukin henkilöllisyyttä, koska mies hoiti asian. Lapset olivat täysillä mukana, vaikka tiesivätkin, että kaikki on leikkiä. Me aikuiset säästymme paineilta varjella salaisuutta.

    Onnellista joulua perheellesi!

    -Kukka

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi. ♥

(Yli 2 viikkoa vanhoihin postauksiin tulevat kommentit menevät valvonnan kautta, joten ethän ihmettele, jos kommenttisi ei tule heti näkyviin)

Muuta blogissa:

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...